Lunta sataa ja kaikkia vituttaa?

Niin, tai ainakin itseäni. Kouvola on ollut nyt pari päivää ankaran lumimyräkän kourissa ja alkaa pikkuhiljaa riittämään. Autoa saa putsata parin tunnein välein ja lumiharjakin on jo ihan puhkiraiskattu. Ainut hyvä asia on, että älyttömät pakkaset ovat hellittäneet ja on tuollaista nollakeliä luvattu koko loppuviikoksi. Toivottavasti nuo lumisateetkin tekevät sopivan pitkän stopin..

Niin, hiihtolomakin lähestyy. Vielä ei ole oikein suurempia suunnitelmia. Ensi viikonloppuna kavereiden kanssa jotain pientä olut-settiä, mutta muuten loma tulee menemään aika rauhallisesti. Hiihtämässäkin pitäisi käydä ensimmäistä kertaa pariin vuoteen Jennan kanssa; faijan varusteita pitää lainata, kun en omia omista. Yläasteen pakkohiihdot saivat itseni vittuuntumaan koko lajiin, niin pakko nyt käydä kokeilemassa, jos se olisikin ihan siedettävää..

Musiikki-juttujakin on tullut tehtyä jonkin verran. Yhden featin tuossa nauhoittelin eilen valmiiksi ja toinen on tiedossa. En paljasta enempää, vaan sitten kun ne julkaistaan, niin saatte tietää! Lähiaikoina kumminkin.. Empun kanssa ollaan muutamaa uutta viisua suunniteltu teidän iloksi, mutta pitäisi saada aikaiseksi kirjoittaa ja nauhoittaa ne valmiiksi. Ollaan helvetin laiskoja! Mutta kyllä ne sieltä ilmestyvät, aikanaan. Hyväähän kannattaa odottaa, vai miten se meni? Yhdessä biisissä meillä on kertsissä vierailijakin, mutta sekin saa jäädä nyt salaisuudeksi.

Pari tuntia sitten putsasin auton lumesta viimeksi ja taas sama urakka edessä. Talvi on paskaa.

Kyläraitti lumivallien armoilla.

Jotkut sentään nauttivat lumesta. Joka päivä väijyn, että joku kotka lentäisi tuohon lintulaudan viereen, mutta ei. Aina samat, tylsät ja paskat tirpat tuolla vain ruokailemassa.

Shady käpertyy peiton alle lumisina ja kylminä talvipäivinä.

Joo, eipä mulla tällä kertaa muuta.

Harrastusten vankina, osa 2:

Niin, viime bloggauksessa kerroin DVD-elokuvien keräilemisestä ja leffafriikkeydestä noin yleensä. Tässä bloggauksessa käsitellään toista keräilyvimmaa, jota naiset eivät varmasti ymmärrä. Nimittäin, sarjakuvien keräilemistä. Tuli tänään järjestettyä nuo sarjakuvahyllyt parempaan kuntoon ja sain muutaman kuvankin räpsäistyä bloggauksen päätteeksi.

Itse kiinnostuin kyseisestä harrastuksesta noin 8-vuotiaana ja sitä jatkui ehkä 18-vuotiaaksi asti. Nykyään en enää ostele sarjakuvia pakkomielteisesti, kun ei ole vain yksinkertaisesti tilaa ja on niin paljon lukemattomia lehtiä vielä muutenkin hyllyssä. Ensimmäiset lehdet tuli ostettua kirppareilta ja siitä se innostus oikeastaan sitten lähti räjähdysmäiseen kasvuun. On tullut kierrettyä divareita + muita lehtikauppoja ja haalittua sieltä suuri pino sarjakuvia mukaan. Olen myös tilannut montaa eri julkaisua, esimerkiksi Aku Ankkaa, Spider-Mania, Karvista, Mega Marvelia, Ryhmä-X:ää, Star Warsia jne. Eli aivan törkeän montaa eri lehteä. Näistä tilauksessa on enää Aku Ankka.

Näin sarjakuvaharrastajana en pidä Aku Ankkaa kovin suurena keräilyarvokkuutena, vaikka kyseisesiä lehtiä löytyy ympäriä kämppää varmaan yli 1500 kpl, jos ei enemmänkin. Niitä on kiva lukea, mutta arvoa niillä ei oikeastaan ole, jos ei satu omistamaan vanhoja ja hyväkuntoisia alkuperäispainoksia. Taskukirjat ovat tietysti oma lukunsa ja niillä on jopa arvoakin; itseltä löytyy about 160 taskukirjaa. Roope Setiäkin taitaa hyllyssä olla ehkä 200 kpl?

Suurimmat aarteeni ovat ehdottomasti Marvel-sarjakuvani. Lehtiä löytyy suunnilleen 700 kpl ja koko setin arvo liikkuu siinä 1400e-1800e tietämillä. Lehdet ovat pääasiassa hyväkuntoisia ja arvokkaimmat ovat 1970-1980-luvuilta olevia alkuperäispainoksia. Puolet lehdistä olen kerennyt lukemaan, eli vielä on urakkaa edessä! Ja kyllä vielä on sellainen kipinä noita julkaisuja kohtaan on, että jos sattuu esim. kirpparilla näkemään jonkun lehden, jota ei omasta hyllystä löydy, niin pakkohan se on ostaa. Vanhoilta keräilijöiltä, jotka ovat luopuneet harrastuksesta, niin voi saada todella halvalla isojakin määriä arvokkaita sarjakuvia, joita voi myydä isommalla rahalla eteenpäin.

Muutto alkaa olemaan pikkuhiljaa edessä ja Jenna ei oikein haluaisin lehtiä mukaan, mutta olemme päässeet sopuratkaisuun ja lehdet pääsevät muuttamaan mukaan. Hyllyillä ei kuulemma saa näkyä yhtäkään lehteä, niin täytyy varmaan piilotella sängyn alle laatikoihin! Niin, ja eilen tulivat tilaamani vaatteet Stadiumilta Postiin, jotka hainkin samantien. Olen todella tyytyväinen!  

Seuraavassa kuvia:

Siinä on osa kokoelmasta, noin 600 kpl lehtiä. Mega Marveleita, Spider-Maneja, Ryhmä-X:ää, Spawnin alkuperäisjulkaisut, Karvisia jne.

 

Vähän sivuprofiilia. Vievät hyllytilaa ihan kiitettävästi.

Saa tulla hakemaan pois, jos lyö pöytään sopivan summan euroja. Tarjoan kahvit kaupan päälle.

Siinä Stadiumista tilaamani vaatepaketti. Huppari, 2x bokserit, 3x sukkia ja 2x t-paitoja. 60e sain noihin upotettua.

Että sellaista, näin minä sitä turhaa aikaani tuhlaan.

Harrastusten vankina, osa 1:

Niin, monet eivät varmaan tiedäkkään, että on minulla muitakin harrastuksia olemassa, kuin paskojen biisien kirjoittaminen ja nauhoittaminen ihmisten kiusaksi. Urheiluista en jaksa nyt edes kirjoittaa, koska jokainen nyt urheilee edes jotenkin; vaikka luonnonsuojelijana vääntämällä naama irvessä sitä ruskeaa-Saukkoa pönttöön. No joo. Mutta, siksi aionkin puhua vähän "erikoisemmista" harrastuksista, joita minulta nyt muutama löytyy. Ja ei, ei ole mitään perverssiä.

Ensimmäisessä osassa tutustutan teidän rakkaaseen harrastukseeni: DVD-elokuvien keräämiseen ja yleiseen leffa-fanaattisuuteen. Itse olen aina ollut ihan törkeän kiinnostunut leffoista, niiden katsomisesta ja keräämisestä. Eritoten kauhugenre on lähellä sydäntä. Kyseinen genre on siitä mielenkiintoinen, että siinä on joko helvetin hyviä leffoja, tai sitten sysipaskoja. Tässä genressä ei ole sitä kultaista keskitietä.

DVD-elokuvia löytyy tällä hetkellä hyllystä about 200 kpl, joista puolet ovat kauhua. Pakko myös todeta, että Blu-ray on aivan paskaa ainakin hinnoittelun perusteella, joten yhtäkään kyseisellä formaatilla olevaa leffaa en omista, vaikka soitin löytyykin tulevaisuuden varalle. Parhaimmaksi leffojen ostopaikaksi olen todennut netissä olevan Discshopin. Ympäri vuoden törkeän hyviä tarjouksia, loistava bonusjärjestelmä (mitä enemmän ostaa, sitä paremmat bonukset saa, esim. ilmaisia DVD-ensi-iltoja tai elokuvia 60% alennuksella) ja tuotteet tulevat hyvin pakattuina kotioven eteen nopeasti. Itse olen kyseiseen lafkaan vuosien aikana sijoittanut n. 600e ja ilmaisia leffoja on sieltä tullut ainakin 10 kpl. Myös isojen tavaratalojen poistomyynnit tai ALE-myynnit ovat leffadiggareille kulta-apajat!

Tähän harrastukseen, kun hurahtaa, niin siihen saa puskettua myös sitä rahaa kiinni sopivissa määrin. Tottakai alussa selviää pienellä budjetilla hyvin, mutta loppujen lopuksi haluaa vain parempaa. Näin se on kai joka harrastuksessa? Itse ainakin tykkään katsoa leffoja mahdollisimman hyvällä kuvanlaadulla (kukapa ei?), jotta katselunautinto olisi lähellä täydellisyyttä. Toki tähän vaikuttaa todella moni muukin asia, kuin terävä kuva televisiossa/valkokankaalla.

Kesätyörahoilla tuli ostettua 47" LG:n Full HD-televisio (norm. hinta 1000e, itse sain viimeisen kappaleen tarjoushinnalla, 500e!), toissa kesänä ostin LG:n Full HD:n kotiteatteri-sarjan (900e) ja voin suositella kyseistä kotiteatteria jokaiselle leffa-harrastajalle! Ei ole överikallis, vaan loistava hinta-laatu-suhteeltaan. Hyvä bassontoisto ja äänen erottelukyky, pärjää loistavasti kalliimmillekkin sarjoille. Omaan kämppään, kun pääsee muuttamaan, niin pakko toteuttaa pitkäaikainen haave ja ostaa videotykki + valkokangas. Sitten ovat hommat hanskassa!

Seuraavassa vähän kuvia:

Siinä osa leffakokoelmastani. Oli pakko tänään järjestellä rainat 
uudestaan hyllyyn genren mukaan, että helpottaa vähän jonkun 
tietyn elokuvan etsimistä.

    

Siinä vielä lisää matskua ennen järjestämisprojektin alkua.

LG:n 47" Full HD-televisio ja LG:n kotiteatterisarjan subbari.

Kotiteatterin sydän alimmaisena, eli vahvistin/soitin. Sen päällä Wbox HD2-digiboksi.

No, tällaista tällä kertaa. Seuraavassa bloggauksessa kerron toisesta harrastuksestani, joka on vielä hardcorempi, kuin tämä!

Viikonlopun jälkeen.

Olipas kiva viikonloppu Jennan kanssa! Perjantai meni oikeastaan vain löhöillessä kotona ja telkkaria katsoessa, mutta lauantai oli sitten touhua täynnä. Niin, ja yhtäkään olutta ei mennyt kumpanakaan päivänä! Ensi lauantaina jos sen muutaman keskiketterän vaikka imaisisi..

Eilen oltiin pari tuntia ulkona lähimetsässä kuvailemassa uusilla kameroilla ja saatiin muutamat ihan kivat kuvat talteen, jotka jaan tämän bloggauksen päätteeksi. Oli ihan törkeän hauskaa! Mehustellen odotan tuota lisäsalamaa tuohon Canoniin, kun tuo kameran oma salama on aika riittämätön sisäkuvauksiin.. Niin, ja Vuosaari-leffakin käytiin katsomassa. Huhhu, että osaa olla koskettava teos! Pakko myöntää, että raina sai kyyneleet silmiini ja hyvin monelle muullekkin miespuoliselle henkilölle teatterissa (naisia en edes mainitse, koska jokainen tietää, että itku oli hysteeristä). Suosittelen ehdottomasti leffaa jokaiselle! Saa miettimään nimittäin omaakin elämää aika paljon ja tajuamaan, että ei itsellä menekkään sitten niin huonosti. Todella järkyttävää ajatella, että miten huonosti asiat ovat hyvin monessa perheessä ja sitä apua on niin vaikea ottaa vastaan. Tai yleensäkkään tajuta niitä omia/perheensisäisiä ongelmia, jotka vaikuttavat koko lähipiiriin.

Vaatekaapinkin jaksoin järjestää kunnolla ja sain sinne tilaa uusille rytkyille. Tuli tilattua huppari, parit t-paidat, boksereita ja sukkia. Eli kulutusosia!

Mutta joo, nyt kuviin:

Puita. Lumen paino tekee tehtävänsä oksille ja puiden rungolle.

 

Jenna mehuissaan, kun pääsi vähän ulos kuvailemaan!

Jenna vaeltelee talvimaailmassa.

Pakko oli itsekkin mehustella, kun pääsin kerrankin 
tietokoneen ääreltä pihalle.

Tähän kuvaan ei löydy edes sanoja.

Jos kuva ei onnistu, niin voi aina hirttää itsensä kamerahihnaan.

Koivuja. Tuossa kyseisellä paikalla oli vuosikymmeniä sitten suo, 
joka kuivui pois.

Pikkupakkanen, hyvä seura ja kamerakuvailua ulkona, 
siitä meikä diggaa!

Tässä perinteinen tyttökuva, jossa puhalletaan lunta. Meikän naama on, kuin peduiinin perse, mutta yrityksestä pisteet himaan!

Naapurin mummo vaihtoi rintaliivejä..

Shady vähän krapuloissaan rankan perjantai-illan jälkeen.

Näyttää lähes karhun kokoiselta. No, siinä se syö silti pikkukupista riisiä ja lihaa!

Ihmissika poseeraa.

Meikän vaatekaappi, jota siivoilin hitusen. Huomatkaa tarkat järjestykset! 
Bokserit omalla hyllyllään, t-paidat omallaan jne. Ja ei, naisen käsi ei ole
tehnyt tuota siisteyttä, vaan oma Midaksen kosketukseni!

Eiköhän tämä taas riitä tältä erää, pakko mennä syömään. Kahtellaan!

Räp-laulajan vapaapäivä.

Aah, on se ihanaa olla flunssassa! Nenä tukossa, päätä särkee ja vituttaa. Onneksi tänään oli vapaapäivä koulusta, niin ei tarvinnut mennä sinne onanoimaan, vaan pystyin tutustumaan tuohon Canon 500D:hen paremmin. On tuo kyllä kiva laite; ikinä ennen en ole järkkäriä omistanut ja siksi olen enemmän innoissani, kuin pappi huorissa. Kerta se nimittäin on ensimmäinenkin! Noita toimintoja on tuossa kamerassa enemmän, kuin lehmällä nännejä ja kestää aika helvetin kauan opetella tuo läpikotaisin tuntemaan. Mutta eihän kukaan ole seppä syntyessään, paitsi seppä!

Tässä illalla olen kirjoitellut uutta biisiäkin kiveäkin kovempaan biittiin ja voisi ensi viikolla nauhoitella tuosta vähän esimakua teille. Huomenna pitäisi mennä katsomaan Jennan kanssa Vuosaari-elokuva ja odotukset ovat todella kovat tätä kyseistä tekelettä kohtaan. Trailerin ja arvostelujen perusteella lippurahojen ei pitäisi mennä hukkaan!

Saatana, huomenna pitkästä aikaa aamuksi kahdeksaksi kouluun ATK:n-kokeeseen, herääminen tulee olemaan kunnon nirvanaa. Onneksi tällaiselle koodarille mitkään tietokoneisiin tai ohjelmistoihin liittyvät testit eivät ole minkäänlaisia ongelmia. Huh, vittu olen kyllä omahyväinen!

No, jaetaanpas nyt muutama kuva taas, mitkä menin viime bloggauksessa lupaamaan! Luvassa on jopa pari kuvaa minusta, että näette minkälainen veistoksellinen bloggaaja on näiden tekstien takana. Olkaat hyvät:

No, siinä meikä sitten on. Toivottavasti petyitte ja pahasti!

Paita on aikuisten oikeasti New Yorkista. Yritin olla gangsta, mutta ei se näillä valkoisen geeneillä onnistu luontevasti! Ja ei, en tarkoittanut sitä rasistisessa mielessä.

Muistakaahan Kärkikasti hupparimallisto! Näitä saa meiltä ostettua 50e-55e hintaan. Kestävää materiaalia, eikä tarvitse pelätä pesuja, että kuviot lähtisivät johonkin. Nuo kuvassa olevat hupparit pesty ehkä about 50 kertaa ja värit eivät kuluneet mihinkään.

Muutamat uudet kengät tullut ostettua tässä viimeisen puolen vuoden aikana. Nike, Osiris, Etnies jne. Kesä, tulehan jo!

Siskokset lämmittelevät takkatulen ääressä. Kamerasta päin Mindy, Cindy ja Shady.

Vauvat nukkumassa.

Nyt jos pitäisin parin päivän tauon blogin päivittämisestä ja sunnuntaina kirjoittelisin sitten viikonlopun tapahtumat uusien kuvien kera. Ensi kertaan siis!

ps. kiitokset Iidalle neuvoista, että miten blogiin saa kuvat lisättyä paljon sutjakammin ja parempi laatuisina!

Tättärää!

Ai helvetti, että vituttaa tuo pakkanen ja lumi. Myönnän, että otti päähän myös se harmaa ja lumeton maa, mutta pitääkö tuota valkoista paskaa tulla kerralla sitten kolme metriä? Pakkanen on vielä enemmän rektumista, kun auton ovet ovat niin jäässä, että saa kirveellä hakata niitä auki ja laavalla sulattaa. Huhhu. Onneksi kokeet ovat sentään menneet koulussa hyvin tällä koeviikolla; suurimmasta osasta napsahti se 3, vähän kuin itsestään. 

Tajusin juuri, että on tullut laitettua rahaa haisemaan viimeisen puolen vuoden aikana aika urakalla, sellainen 4000e-5000e. On tullut ostettua autoa, lumilautaa, kameraa, tietokonetta, televisiota, vaatteita, parranajokonetta ja muuta.. Se mikä tulee, niin se myös menee. Lumilauta oli hauska ostos, sinne meni 550e ja olen käynyt laskemassa muutaman kerran. Se oli niin helpon ja kivan näköistä. Sitten, kun oli kerennyt ostamaan kaikki kamat, niin sehän olikin ihan vitun vaikeaa. Haha, mutta onhan tässä loppuelämä aikaa opetella! Pakko saada ensi kesäksi taas töitä, että on rahaa pitää itsensä hengissä.

Niin, tänään tuli tuo Canonin kameralaukku tuolle 500D:lle. Vittu miten pieni tuo on, ahtaampi kuin kortsu! Änkeämällä saa juuri ja juuri kameran sinne ja kaksi objektiivia. Ei toivoakaan, että tuonne saisi ahdettua mitään lisäsalamaa tai kolmatta objektiivia. Mutta ihan kiva tuo loota on; ainakin joku mesta, missä kameraa kuljettaa.

Viikonloppuna olisi tarkoitus Jennan kanssa lähteä koeajamaan nämä uudet kamerat (hänellä 1100D), niin saa nähdä, että minkälaista settiä saa tallennettua! Yritän vihdoin ja viimein saada itsestäni uusia naamakuvia esim. Facebookkiin, kun nuo vanhat ovat käyneet jo vituttamaan.

Joo, voisin jakaa muutaman kuvan, mitä tänään tuli räpsittyä puolessa tunnissa:

Siinä se pienempääkin pienempi Canon-kameralaukku. Hyvin sinne saa pelotteluista huolimatta kamat laitettua, jos jaksaa vähän järjestellä. Materiaalikin tuntuu olevan laadukasta. Maksaa Anttilassa tarjouksessa 49e, normaalisti 135e. Laukun mukana tulee 8GB-muistikortti.

Meikäläisen "uusi" auto, Peugeot 406 2.0l vm. 1997. Hyvin toimii ja kulkee!

Aurinko oli jo laskemassa, niin oli pakko räpsäistä kuva tuosta jäisestä oksasta. Tällaisen kuvanhan kuuluu jokaisen aloittelevan kuvaajan ottaa!

Siinä se surullisen kuuluisa lumilauta, joka ei ole mäkeen päässyt, kuin kaksi kertaa. Pakko se kai on lähdettävä vielä tänä talvena mäkeen, että saa rahoilleen vastinetta.

Näkymä metsään meidän talon etupihalta. Uhkaavaa.

Harakka nakkaa paskat pakkaselle..

Kuten tämäkin!

Pyörää vituttaa pakkanen yhtä paljon, kuin itseäni. Ehkä tuo kesään mennessä on sulanut ja löydän sen pakkautuneiden kinosten alta..

Näin tällä kertaa. Lupaamiani naamakuvia en kerennyt tänään ottamaan, mutta ehkä sitten viikonloppuna! Kahtellaan.

Rakas päiväkirjani, ensimmäinen bloggaukseni..

Oli pakko alkaa pitämään uudestaan tätä blogia näin vuosien jälkeen, kun on tullut palava into taas kuvailla ja kirjoitella. Tuli tuossa viime viikolla tilattua Canonin 500D-järkkäri ja tänään se sitten vihdoin saapui postiin. Kameran mukana tuli perus 50mm-objektiivin lisäksi myös 75-300mm-teleobjektiivi ja Parempia Kuvia-valokuvausopas, jonka luin tuossa silmämääräisesti läpi. Ensi kuussa aion tilailla tuohon kameraan lisäsalaman ja joskus kesällä ostaa sitten fisheye-putken.

Tässä blogissa olisi tarkoitus kertoa Kärkikastin musiikkijutuista ja meikäläisen arjesta yleensäkin, jakaa valokuvia nauhoitus-sessareista, keikkatapahtumista ja muita kuvailuja, jotka näen omasta mielestäni tarpeelliseksi jakaa.

Tässä jotain kuvailuja, mitä tuli tänään räpsittyä kokeeksi:

Siinä meikäläisen studiopöytä, missä tulee kaikki biisit miksailtua ja muutenkin hengailtua päivästä toiseen internetin ääressä.

Ykkösmikkinä kotistudiossani toimii tämä Roden NT1-A, joka on ollut aivan lyömätön! Kuvassa paskainen, voisi joskus noita pölyjäkin pyyhkiä.. 

Kakkosmikkinä toimii T.Bonen SCT 700. Sekin on vähän paskassa ja pölyssä, hävettää..

Siinä sellainen yleiskuvakatsaus meikän nauhoitusnurkasta, jossa kiveäkin kovemmat biisit pistetään purkkiin!

Siinä meikän poikanen seurailee ikkunasta ulos, räppikoirani Shady. Voitte varmaan arvata, että mistä nimi on peräisin?

Shadyn pikkusisko Mindy, voisi sanoa pahimmaksi tuholaiseksi koskaan. Mitään ehjää ei jää tämän olion jäljiltä.

Mutta, siinä nyt nuo muutamat kuvat, jotka jaksoin tänne laittaa. Ensi kerralla sitten varmaan jotain pihakuvia ja itsestäni ehkä jokin lärvisetti, että näette, että minkälainen ihmishirviö täällä kirjoittelee. Ei muuta, kuin ensi kertaan!